Runot ja sanat
15.05.2017 - 7:06 / jii Ivaneva.
Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov, Hanna Storm . Tapsan runoja löytyy ainakin Kynä-zinestä 🙂
Sukupuolielin-sanaa käyttämällä siis olettaa elimen, jonka pohjalta voisi päätellä henkilön sukupuolen, höpöhommia 🙂
Rinnakkaisvalta on leninistinen termi, eikä silleen hirveen kiva. Vertaisvalta on sana, jota Starhawk käyttää jakaessaan vallan ylivaltaan (power-over), luontaisvaltaan (power-from-within) ja vertaisvaltaan (power-with). Starhawk sanoo siitä; ”Kyse ei ole vallasta käskeä, vaan vallasta ehdottaa ja tulla kuulluksi, laittaa jokin alulle ja nähdä sen tapahtuvan” (Väärinajattelija #7, 2015). Vahvistaako ”vallasta” puhuminen tossakin yhteydessä kuitenkin hierarkkisuutta? Toinen tapa hahmottaa hierarkioiden purkaminen on, että näkee kaikki valtasuhteet ihmisten välillä sellaisina, että ne tulee havaita ja pyrkiä purkamaan. Hierarkiattomuus = vallattomuutta? Väkivallankin voi nähdä kaikissa ihmisten välisissä suhteissa (henkisen-, kulttuurisen- ja rakenteellisen väkivallan). Näin ajatellen esimerkiksi kasvatus voi olla kasvatettavalle väkivaltaa, koska siinä häneen kohdistetaan hänen tahdostaan riippumaton pakko. Toisaalta pitää olla jokin vuorovaikutuksen keino, jolla esimerkiksi lasta estetään juoksemasta sakset kädessä. Onko silloin auktoriteetti huono? (Starhawk sanoo auktoriteetista; ”Auktoriteettien vaikutusvalta perustuu rooliin tai asemaan hierarkiassa. Virkanimi, nimetty rooli, on se mikä oikeuttaa heidät vaikuttamaan muiden elämään. Viime kädessä tämä oikeutus on peräisin heidän vallastaan pakottaa tottelemaan”).
SEMANTIIKKAA, saatana!
2 vastausta - “Runot ja sanat”
Trackback URI | Kommenttien RSS
20.05.2017 - 15:38
Miksi ihmeessä määrittelet väkivallan vahvemman vallankäytöksi?
Väkivalta on sitä, että yksi osapuoli vetää toista osapuolta turpaan, voimasuhteista riippumatta. Turpaanveto voi varmaan kyllä olla henkistä ja vertauskuvallistakin määritelmän puitteissa. Osapuolina voi olla yksilöitä, kokonaisten kansakuntien liittoumia, tai jotain siltä väliltä. Tai miksei sitten niinkin, että valtio vetää yksilöä turpaan. Käytännössähän heikommalla on yleensä vähemmän mahdollisuuksia vetää vahvempaa turpaan, mutta ei se ole ennenkuulumatonta eikä varsinkaan määritelmällisesti mahdotonta.
Väkivalta voi joskus olla oikeutettua, tarpeellista ja jopa välttämätöntä, mutta ei se tarkoita, ettei se olisi silti väkivaltaa. Itsepuolustus pääsääntöisesti on oikeutettua väkivaltaa. Tähän väliin täytyy huomauttaa/muistuttaa, että myös vahvemmalla on oikeus itsepuolustukseen, jos heikompi päättää tulla hyppimään silmille ilman pätevää syytä.
Erilaisten ideologioiden innokkailla kannattajilla, kuten vaikka anarkisteilla, on usein ikävä taipumus ottaa asioihin niin mustavalkoinen ja yltiöideologinen linja, että asioiden sovittaminen yhteen vaatii älytöntä semanttista kikkailua. Todetaan esimerkiksi, että väkivalta on aina määritelmällisesti ehdottoman väärin, ja sitten joudutaan jatkuvasti vetelemään hihasta ad hoc -kommervenkkejä, joilla selitetään, että jossain tilanteessa väkivalta ei itse asiassa olekaan väkivaltaa, jolloin se on hyväksyttävää.
Olisi paljon helpompaa ja ennen kaikkea älyllisesti rehellisempää vain todeta, että väkivalta on yleisesti ottaen ikävä juttu, mutta joissain tapauksissa hyväksyttävää ja tarpeellista.
22.05.2017 - 9:20
Kiitos kommentista. Musta kyllä tuntuu että missaat vähän pointtia: kokonaisuutena postaus pohdiskelee sitä, mikä on vallan, auktoriteetin ja väkivallan suhde, mutta sun kommentti koskee vain väkivaltaa irrallisena ilmiönä. Siis; jos pohjautuuko hierarkkinen vallankäyttö aina väkivallan potentiaaliin ja voiko hierarkiatonta/vallatonta tilaa/yhteisöä luoda hierarkkisen järjestelmän sisään? Ja kun tämä yhteisö/tila käyttää sun sanoin ”oikeutettua väkivaltaa” säilyäkseen onko se itsessään vallankäyttöä. Merkintä käsittelee vahvasti juuri semantiikkaa, mutta myös käytäntöä siltä kannalta, millaisen mahdollisuudet valtasuhteettomalle tilalle on. Tietty jos hyväksyy hierarkkisen valtasuhteen yhteisön perustaksi (totalitaristiset järjestelmät) niin tää pohdinta on mielenkiinnotonta..