Kaiken kaikkiaan kiinnostavaa törmäyttämistä! Mielenkiintoisia ajatuksia. Kehitysajatuksena tietty toivoisi, että ois keskustelussa mukana aina myös itse itsensä asianomaisiksi lukevia. Meillä oli selkeesti asiantunteva luennoitsija, mut tutkijan ja aatetta elävän vinkkelit on väistämättä aina vähän erit. Eli toivon, että kun 10.11 on luento uushindulaisuudesta & kristinuskosta, niin olisi mestoilla myös uushindulaisia sankoin joukoin. Laittakaapa sana kiertämään!

.

Laitetaanpa vielä suora linkki tuohon allekirjoitteluhommaan.

Ohhoh viimeisin pridemerkintä täällä blogissa näyttäis olevan vuodelta 2018, jolloin Putin ja Trump kokousti Helsingissä?

Tämän vuoden Mansepridesta kuvaraporttia julkaisi ainakin Ranneliike ja Aamulehti kirjoitti jutun laajemmalla kulmalla.

Jos Kurdien tilanne kiinnostaa, niin olen aikaisemmin (2020) tehnyt kokoavaa postausta Rojava-aiheesta.

.

Sarjakuvan jälkeen koko juttu tekstinä, linkit ja termit.

Vielä koko juttu tekstinä, muutama sana pitempänä kuin sarjakuva:

Olin kävellyt meren rantaan. Kun suljin silmäni raskaat, mustat aallot kohahtelivat. Siinä unen ja valveen rajalla luokseni tulivat kuvitteelliset vassarijäbät. ”Mikä vasemmistoa vaivaa?”, he kysyivät ja vastasivat itse: ”Liikaherkkyys; cancel-kulttuuri, identiteettipolitiikka, moralistinen tuomitsevuus, kaunavasemmisto, vampyyrilinna!”. ”Odottakaas”, minä toppuuttelin heitä. ”Eli mitään ei saa sanoa!”, vassarit tarkensivat. Avasin silmäni. Iltapäivätorkuista ei tulisi taaskaan mitään. ”Otan kantaa mutkan kautta”, sanoin. Aloin kertoa vassareille sarjakuvajulkkareista, joissa olimme käyneet erään kerran Niko-Petteri Nivan, taitavan oululaispiirtäjän kanssa. Kerroin, miten olin nurkkapöydän pimeässä marissut Nivalle, miten stereotyyppistä julkaistun sarjakuvan afrikkalaisten kuvaus oli. Uhosin, että olisin sanonut tästä piirtäjälle, mutta en ollut saanut puheenvuoroa. ”Hyvä!” Niva sanoi painokkaasti. ”Suotta olisit pahoittanut hänen mielensä kesken julkkareiden!”. Myöhemmin mietin tätä huomautusta ja tajusin, että Niva oli täysin oikeassa. Tuomitsevuudellani olisin vain pahoittanut piirtäjän mielen, mutta mitään ei olisi saavutettu, eikä mikään olisi parantunut. Kuvaan tietenkin sopi, etten ollut edes lukenut tätä sarjakuvaa. Myöhemmin luin, eikä se ollut selvästikään pahantahtoisesti piirretty. Stereotyyppisestä kuvauksesta pitää tietenkin puhua, mutta eri tilanteessa ja keskustelussa asianosaisten näkemysten pitää olla keskiössä (esimerkiksi Tarmo Koiviston stereotyyppisen afrikkalaiskuvauksen poistaminen Tampere kuplii -tapahtuman julisteesta 2019 oli lähtöisin sellaisista festivaalikävijöistä, joita asia koski, ja näin ollen se oli oikea ratkaisu). Jatkoin kertomalla vassareille miten olin myös toisessa yhteydessä väitellyt ruskean ihmisen kanssa siitä, ovatko rastat valkoisella kulttuurista omimista. Tässä olin siis taas länkyttänyt sellaisesta asiasta, josta keskustelukumppanillani oli paljon omakohtaisempaa ja paljon oikeutetumpaa sanottavaa. ”Näin olen todistanut teille, että olen ääliö”, sanoin kitkerästi hymyillen vassareille. Tämän ei ole ollut tarkoitus olla mikään maolainen julkinen itsekritiikki, vaan johdattaa vassarit huomaamaan, että puhuin kokemuksesta kaikin tavoin erehtyvänä ihmisenä. Olin erehtyväinen sellaisella tavalla, joka voisi aiheuttaa puhumisen liikaherkkyydestä (väärin mitoitettu ja ajoitettu kritiikki) JA sellaisella, joka on tyypillistä etuoikeutetuille mulkuille. Sitten aloin kertoa teoriastani. ”Omaa toimintaani yritän parantaa Milla Paloniemeltä saadulla opilla”, sanoin. ”Kuvittelen siisteimmän mahdollisen tyypin ja sitten kuvittelen miten se toimisi kussakin tilanteessa. Kuvittelemani tyyppi on skarppi, tiedostava, armollinen, ystävällinen ja loputtoman tyyni, kuin meri. Minun etuoikeuteni ja velvollisuuteni on kelata tällaista.” Sitten näytin partajäbille vähemmistöön kuuluvan hahmon, jota kaikkialla seurasivat mikroagressiota tihkuvat katseet ja avoin viha. Pyysin heitä eläytymään siihen, miten vähemmistön jäsen pettyy kohdatessaan saman tympeyden ja ulossulkemisen myös vasemmiston parissa. ”Vähemmistöisyys on jotain, mistä ei voi kävellä pois”, sanoin. ”Se on osa ihmistä. Siksi se on tärkeää ja kipeääkin. Etuoikeutettu voi filosofeerata monesta aiheesta etäisyyden päästä, mutta sama aihe koskee toista kipeästi ja suoraan. Minä en vaadi toiselta mitään, vähiten laittamaan itsensä syrjään jonkin korkeamman hyvän vuoksi. Yritän kuunnella häntä”, selitin. Sitten paljastin teoriani sen koko yksinkertaisuudessaan. Kutsuin sitä ”miten viihdytään vampyyrilinnassa”-teoriaksi ja sen neljä väitettä olivat: Pitää hoitaa mahdollisimman vähän asioita netissä, koska netti luo kasvotonta toraa. Pitää rakastaa hyvää tarkoittavia ihmisiä (myös minun kaltaisiani tyhmiä). Etuoikeutettujen pitää jaksaa vielä hiukan ponnistaa empatian ja kuuntelemisen saralla. Ja vähemmistöille pitää olla separatistisia tiloja, joissa saa levätä. Jatkoin perusteluani: ”Intersektionaalisuuden tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Tarve sille, että tunnistetaan sorron eri muodot eri ryhmien kohdalla”. Nämä sanat lausuin nokkelasti vampyyrin hahmon ottaneena, korkean kivilinnoitukseni muurilta. Sitten näytin jäbille tuulenpiiskaaman Tiibetiläisen vuorenrinteen, jolle olin noussut vuorikiipelijän hahmossa. ”Me tarvitsemme toisiamme”, vuori huokaisi. Näin yläpuolellani kurkottavan käden, apua tarjoavan ja sitä samalla pyytävän. Samoin kurkotti käsi alapuoleltani. Totuus oli, että kukaan meistä ei selviäisi vuorelle/vuorelta yksin. Tuulen läpi huusin: ”Tarvitsemme kaikki mukaan torjumaan ilmastokatastrofia, tuhokapitalismia ja fasismin uutta nousua. Yhdessä, eromme tunnistaen”. Sitten palasin rannalle. Silmäni tuntuivat raskailta, olin ehkä sittenkin nukahtamssa. ”Tosi yksinkertaista”, mutisin. ”Ei ole syytä syyllistää vähemmistöjä vasemmiston ongelmista”. Vassarijäbät alkoivat haipua ilmaan. ”Mitä ne oikeat ongelmat sitten ovat”, he vielä nyreinä kuiskivat. Mutta minä olin nukahtamassa, enkä jaksanut enää vastata kunnolla, mutisin vain: ”Mm… persujen pelko lamauttaa… omaa taloudellista vaihtoehtoa, rahareformia ja perustuloa ei uskalleta ajaa..mm…”. Sitten enää raskaat mustat aallot kohahtelivat ja niin minä kuin vassaritkin olimme poissa.

Termit ja linkit:

Vasemmisto = tässä hyvin väljästi parlamentaarinen vasemmisto, vihreät, kommunistit, feministit, anarkistit, antiautoritäärit ja muut hyvien puolella rimpuilevat piruparat

Cansel-kulttuuri = linkki Wikipediaan

Vampyyrilinna= vasemmiston ahdistavaa keskusteluilmapiiriä kuvaava metafora tästä esseestä. Tämä ja esim. Veikka Lahtisen ”Olin sosiaalisen oikeudenmukaiseuuden soturi”-artikkeli ovat osaltaan innoittaneet mua tämän piirtämiseen.

Separatistinen= tässä yhteydessä eristäytyvä, vain vähemmistölle itselleen tarkoitettu ja sen ehdoilla toimiva fyysinen tai esim. netissä oleva tila.

Intersektionaalinen = kamppailujenvälinen, esim. sukupuolta, luokkaa, seksuaalista suuntautumista ja etnisyyttä yhdessä huomiova katsantotapa.

Inklusiivinen= Mukaan ottava

Rahareformi= Rahauudistus, tässä tapauksessa siirtyminen lainana luodusta rahasta demokraattisesti ohjattuun rahaan.

.

Veikka Lahtinenhan oli klassinen pois-kävelijä (”Olin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi, kunnes halusin lopettaa sotimisen”), mutta kuka muistaa vielä Sysmän rehtoria?

Kun nämä 12 kamppailua ovat pulkassa aion muuten palata vaihteeksi perinteisempään bloggaustyyliin, sekoitukseen henkilökohtaista ja poliittista..

.

On yhteismitattomia todellisuuksia, jotka eivät aukene selittämällä: siksi tarvitaan kieltä, joka puhuttelee tunteen tasolla, vajoamatta kuitenkaan karkeampaan kiihotukseen (tätä voi ajatella vaikka romantiikan ja valistuksen perintöjen yhteensovittamisena).Jossain tapauksessa on ihan hyvä muistaa, etteivät kaikki ole korkeakoulutettuja tai siihen suuntautuneita. Itse olen myös kokenut usein mielekkääksi etsiä vierasperäisille termeille suomesta johdettuja vastineita. Noloa silti heittätyä tahallaan typeräksi yhden vierasperäisen sanan edessä, kun meillä kuitenkin on tämä google jne. Mitä laitaoikeistoon tulee, olisi hyvä sekä huomata yhteydet vaikka perussuomalaisten ja uusnatsien välillä ja toisaalta tunnistaa heidän taktiikoidensa eroavuudet.Noloa on myös suomalaisten isojenkin medioiden tasapuolisuuden harhan ylläpito, sen esittäminen, että ihmisyyden kieltäjien kiihotus pitäisi esittää mediassa tasa-arvoisina mielipiteinä, jonain ”toisena näkökulmana”.Tarkoitan tätä  ”neutraalin” median käsitteen takana piilottelua, joka on antanut esim. perussuomalaisille valtavasti tilaa levittää törkyään.Voiko sanojen kieltäminen kasvattaa niiden loukkaavaa voimaa, synnyttää sanamagian, että sitten kun joku huutaa n- tai t-sanoja, niiden loukkaavuus onkin musertavaa? Itse uskon ainoastaan siihen, ettei kenenkään tarvitse tottua kuulemaan itsestä halventavin termein puhumista. Yhteisön tuomitsevuus törkeyksien heittäjille on heikommassa asemassa olevan suojelua. Paljon on muuttunut ja kamppailu jatkuu. Jakamattoman ihmisarvon maailmankuva versus vastavalistuksen & fasismin projekti tulevat vielä pitkään ottamaan yhteen, niin uskon. Kohtuullisesti pärjäämme, mutta löysäilyyn ei ole kyllä yhtään varaa. Kuvituksessa on hyödynnytty nuoruuteni urbaanilegendaa siitä, että jos ajaa päänsä kaljuksi, hieroo siihen mobilaattia ja laittaa kelmun siihen päälle, menee ”sekiksiin”. Ennenkin oli nerokasta 😀 Tästäkin nyt voi olla eri mieltä, esim. Pontus Purokuru on käsittääkseni halunnut tietoisesti käyttää ”kommunismi” sanaa esim. ”Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi”-kirjansa nimessä monipuolistaakseen ja vahvistaakseen sanan positiivisia merkityksiä. Melko tehokkaasti tuo Neuvostoliiton valtiososialismi terroreineen ja vankileirien saaristoineen kyllä pilasi sanan. Noniin tälleen!

.

En lukenut mitään Colville-AndersEnilta. Koska…

Ihmisten ehdoillahan kaupunki on tietenkin suunniteltu. Epäonneksi hirvelle (iltalehden uutinen).

Eläköön eteläpuisto -liike löytyy facebookista.

Nananhan on maailman kiltein koira oikeasti, tietty vahvatahtoisuus kyllä näyttää korostuvan vanhemmiten. Nana on muuten innoittanut mua vahvasti ainakin ulkoisen olemuksensa kautta ”Kukkaisruoskassa” ja tulevassa ”Puupenni”-albumissa seikkailevaa Koiraa piirtäessä.

Femma Planningin sivut löytyy täältä.

Ehkä toi kaupunkisuunnittelu on sitten jotenkin jäänyt mulle vieraaksi, koska se aina loppujen lopuksi pohjaa kaavoihin ja byrokratiaan. Mutta on tärkeää ja hyvä, että erilaisten valtausten ja tempausten lisäksi on puurtajia, jotka jaksaa virallisia reittejä valittaa ja vaikuttaa, ettei kaupunki muutu suureksi Uros Live -karuselliksi, lasitaloiksi ja hengettömäksi asfaltiksi.

Tips voitti Ilveksen 1-0.

Ehkä tää on jollaintapaa mielenkiintoinen epäonnistuminen kaupunkisuunnittelusta kertomisessa. Tulipa ainakin kerrottua kuulumisia.

Oikeastaan tää kamppailu on hyvin samanhenkinen ja osin päällekkäinen yleisen tilakamppailun kanssa. Siitähän kerkesinkin jo piirtää tämän sarjan kolmannessa osassa: täällä.

.

Toivon, että transihmiset ja heidän läheisensä eivät joudu yksin tämän asian kanssa, vaan että tämä nousee yleiseen keskusteluun.

Asiaa on perusteltu potilasmäärien lisääntymisellä. Tämä on sama asia, kuin jos sydänkirurgia korvattaisiin terveydenhoitajan antamalla keskusteluavulla. Sukupuolidysforia on vaarallinen tila. Suomi on nyt jo saanut Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta huomautuksia transihmisten kohtelusta. Uusi ehdotus siis huonontaa entisestään tätä ihmisoikeustilannetta.

Transfeminiinit ry:n laajempi kannanotto aiheeseen niiden facebookissa ja blogitekstinä.

Mielenosoitus aiheesta tänään 23.6.2020 klo 17 alkaen Narinkkatorilla, facetapahtuma täällä. Virtuaaliseen mielenosoitukseen osallistumisen ohjeet löytyvät täältä.

Pitäkää meteliä tästä!

#EiTakapakkia
#transhyvinvoinninpuolesta
#translakinyt
#TransRightsAreHumanRights

.

Erittäin laajan ja syvällisen katsauksen Rojavan vallankumoukseen tarjoaa ”Vuoristojoen matkassa on monta mutkaa – johdatus Rojavan vallankumoukseen” -artikkeli tämän linkin takana (toimitus.co).

Onnistuinpa jotenkin erityisen epäselvästi selittämään tuon. No, pääidea on se, että alueella on parlamentaarisen valtion rakenteet ulospäin, mutta päätöksenteko tapahtuu anarkistisesti, suoran ruohonjuuritason demokratian keinoin. Lukekaa paremmin selitettynä täältä: ”Rojava – vallankumous puun ja kuoren välissä” linkki täällä (takku.net)Abdullah Öcalanin ”Elämän vapauttaminen – naisten vallankumous: naisten vallankumous” -artikkeli löytyy tämän linkin takaa (toimitus.co)

Dilan Dirikin ”Feminismi ja kurdien vapautusliike” -artikkeli löytyy tämän linkin takaa (rotvalli.ninja).Make Rojava Green Again löytyy facebookista tämän linkin takaa.Juuri tällä hetkellä yksi Rojavan suurimmista uhista on Turkki. Turkkia kannattaa siksi boikotoida ja boikottikampanjasta levittää tietoa: kampanjalla on esim. facebook-sivu (facebook-sivun linkki). Turkin sisäinenkin ihmisoikeustilanne (esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelu) on sen verran brutaalia, että jo pelkästään sen takia kannattaa liittyä boikottiin.

Suomalaisista Rojavassa auttamassa olleista mediassa ovat esiintyneet ainakin Avesta (ylen juttu) ja Arîel (iltasanoamat).

Ihmisillä on taipumus kuvitella utipioita maantieteellisesti kaukaisiin paikkoihin. Monet kommunistit tekivät virheen kuvitellessaan Neuvostoliittoa tai Kiinaa paratiiseiksi. Rojavakaan ei varmasti ole mikään anarkistinen  taivas maan päällä, mutta paikan päällä käyneiden ihmisten tarinoista välittyy ehdottomasti kannatettava, sekä idealistinen että käytännönläheinen yhteiskuntajärjestys.

”Yhdessä Rojavan puolesta” löytyy täältä, ”Rojavan ystävät Turku” löytyy täältä ja ”Kurdistanin ystävät Tampere täältä.

.

Seksityötä tekevien ihmisten oma ääni pääsee esiin esim. tässä Groteski-magazinen jutussa (”Työ muiden joukossa”): Linkki. Voima-lehdessä on julkaistu useita asiaa käsitteleviä artikkelia esim: tämän ja tämän linkin takana. Ylellä Paula Tiessalo on pyörittänyt samoja teemoja blogikirjoituksessaan ”Ammattina seksi – pitäisikö maailman vanhin ammatti sallia täysin?” linkki juttuun.

Tässä sarjakuvassa mainituilla FTS Finlandilla on facebook-sivut, tämän linkin takana.  Pro-tukipisteellä on omat nettisivut täällä. Sexpon sivut löytyvät täältä.

Ex-ministeri Eva Biaudet, nykyinen Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja, on julkisuudessa näkyvästi typerehtinyt seksin oston kriminalisoinnin puolesta. Sexpon perusteellinen vastaus näihin puheisiin löytyy tämän linkin takaa.

Hyvänä lähteenä suomalaiseen seksityöhön voisi suositella Anna Kontulan ”Punainen eksodus – tutkimus seksityöstä Suomessa”-kirjaa linkki.

Lähteenä on toiminut myös keskustelu Kaisa Vierimaan kanssa, jonka opinnäytetyö “Vapaus lähtee ehkä siit, et sopeutuu ensin – Itsenäisten seksityöntekijöiden kokemuksia sosiaalisesta osallisuudesta (Anuliina Turunen & Kaisa Vierimaa) on myöhemmin tulossa luettavaksi Theseus -tietokantaan.

Edit: FTS-Finland tarkensi: ”Kolmannen ruudun teksteihin sellainen tarkennus, että osa meistä on elinkeinonharjoittajia, mutta stigman takia kaikki eivät ole ilmoittaneet toimialakseen seksityötä, vaan jotain muuta.”

Kiitos teille, jotka neuvoilla, rohkaisulla ja keskustelu-avulla osallistuitte tämän sarjakuvan toteuttamiseen.

.

Esimerkiksi Seta ry tarjoaa ihan peruskoulutuksia (linkki setan sivuille).

Ihan perus googlaimella myös löytyy hyvin luettavaa, trans-asioissa oon ennenkin suositellut ja suosittelen edelleen Tiia Aarnipuun ”Trans – sukupuolen muunnelmia” kirjaa (linkki) hyvänä lähtökohtana..

.