Houretta voi kuulla täällä. Rajaton energia välittynee kumminkin keikalla paremmin.

Anarkismin henkeen kuulunee moniäänisyys ja varmasti paikalle tulijoilla on useita, keskenään osin ristiriitaisiakin agendoja. Samaan tapaan vastaan vain omista tulkinnoistani, jotka lähtevät väkivallasta kieltäytyvästä vastarinnasta.

Jos Käsiinne johkaantuu Janne Pekkin kirjoittama ”Anarkismi käytännön kokeessa -anarkosyndikalismin tie maan alta hallitukseen Espanjassa 1919-36”, niin se on varsin valaisevaa luettavaa.

.

JJATL on siis Jiivana Julman Avara TutkimusLaitos. Viitaten tähän uutiseen: http://yle.fi/uutiset/mtk_uusista_elainvideoista_elainaktivistien_toiminta_on_lisannyt_tuottajien_henkista_ahdinkoa/6933039

Aalto -yhtyeen musaa löytyy esim. täältä.

En kumminkaan ehkä tuotoksena oo näihin abstrakteihin kokeiluihin vielä ehdottoman tyytyväinen, prosessi on pahasti kesken.

.

.

.

”Mies mekossa” ei ole instantly hauska, mutta kun ihminen painii mekossa se riemastuttaa kyllä heti.

Ekassa ruudussa soittava bändi on Flags of unity, ihan toimiva liveorkesteri, vaikken ehkä levyltä jaksaisi sitä kuulostella.

.

..toi kirjoitusasu siis viittaa Riot Grrrl -liikkeeseen.

.

Euforia on jotenkin pysähtynyttä tyytyväisyyttä: laajempi onnellisuus vaatii ristiriitoja ja liikettä?

Myspacesta tota Mopoa ainaski löytyy suosittelen. Hege kerto myös pohdintoja evoluutiosta.

Hyvä reissu, tunneskaala oli hyvin läsnä laidasta laitaan.

.

Kaizu Wasabia JA The Oatesia!! (Yks wasabisoittajista muuten puuttuu kuvasta: se oli just sillä hetkellä ton pylvään takana kun piirsin kuvan (Jaakko?) ). Tulkaa nykimään mua sarjsifestareilla hihasta, jos ette tunne mua elävästä elämästä, niin voin sanoa, että että oon hyperrealistisesti sen näköinen kuin miksi itteni piirrän (koska itseäni mutkikkaasti ilmaisen, niin sanottakoon, etten minä ole Kumioravan toinen taustapiru Kaitsun lisäksi, vaan vain niiden fani).

Muuten viikonloppu menikin sitten lähinnä lueskellessa:

Ok, ei noi henkkamoukan luomupuuvillat kai koitakkaan olla nimenomaan vallankumouksellisia, mut ymmärtänette pointin: ne ovat kulutustavaraa jota myydään yhteiskunnallisuuden valepuvussa. Debortin oma ratkaisu oli lopettaa koko situationismi ennenkuin systeemi nieli sen: vähän samaa, kun anarkistit helposti pelaavat itsensä ulos yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta puhdasoppisuuden nimissä. Mulla ei oo ihmeratkaisua tähän; mut koitan miettiä ja sanon jos keksin 😉

.

Pieni vankilapipo päässä 🙂

.

Yksinkertaisesti loistavaa, ylisanat loppuu 😀

Tagit: Mykki Blanco.