Valtaisa museo
20.11.2017 - 10:35 / jii Ivaneva.
”Läntisten kaupunginosien työläiset marssivat vappuna yhtenä kulkueena. Lamminpäässä marssille lähdettiin Ylä-grillin luota. Epilässä kulkueeseen liittyivät raholalaiset, Pispalan työväentalon kohdalla alapispalalaiset ja Ylä-Voimalla yläpispalalaiset. Työväenyhdistyksen ja Valmetin soittokuntien tahdissa mahtava kulkue liikkui Pyynikin Termopyleen kentälle yhteiseen vappujuhlaan, jossa osanottajia oli tuhansia” -lainaus Punainen tampere-oppaasta, jossa on muutenkin sikana kiinnostavaa juttua tostakin mestasta!
Tikkutehdas on nyt kai sitten päätetty purkaa, viime kesänä vietettiin sen hautajaisbileitäkin.. Osuuskuntanäyttelystä museon sivuilla.
Tämän linkin takaa löytyy ohjeet maanlaajuiseen antirasismi-materiaalin keräykseen, toivottavasti syntyy antirasismia ja -fasismia laajasti esittelevä kokoelma, osallistukaapa tuohon!
..Tai sitten se tylsä tarina, jossa transhahmo löytää sukupuolenkorjauksessa paikkansa oikean, ”vastakkaisen”, sukupuolen edustajana ja rauha palaa silleen, ettei kaksijakoinen, binäärinen sukupuolisysteemi vaarannu. Toisille toi tarina on tietty niiden oikea tarina, mutta huomaa vaan cis-sukupuolisten mielellään (esim naistenlehdissä) valitsevan ja toisintavan just tollaista binääristä, niille vaarattomampaa tarinaa, kuin tarinoita mies-nais-jaon ulkopuolelle asettuvista transhommista!
Jos palataan museoimiseen, niin esihistoriasta ainakin transihmiset tehokkaasti häivytetään tulkitsemalla esimerkiksi hautalöytöjä kaksinapaisen sukupuolijärjestelmämme läpi, vaikka muinaisilla ihmisillä on voinut olla paljon rikkaampi ja moniulotteisempi sukupuolisysteemi, jotain random linkkejä, linkkejä ja linkkejä aiheeseen..
Epilogi:
Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely on Vapriikin Postimuseossa auki 17.11. 2017–4.11.2018. Museoon on ilmainen sisäänpääsy perjantaisin 15-18. (LINKKI).
8 vastausta - “Valtaisa museo”
Trackback URI | Kommenttien RSS
20.11.2017 - 13:30
Museopohdinnassa tietty kans se akatemiassa vallitseva ongelma, että kuka voi profiloitua puolueettomaksi katsojaksi (hahah!) ja saa tutkia/museoida. Esim. arkeologia on ollut niin paljon vain valkoista haudanryöstöä, jonka pohjalta on tehty kaukaahaettuja teorioita ja sitten viety toiseutetun kulttuurin kansallisaarteet merten taakse museoon tai myyty rikkaille.
Punkin hankala museoitavuus toisaalta harmittaa ja toisaalta viihdyttää ja ilahduttaa: tässä on samat vibat kuin monessa muussakin alakulttuurissa. Kaikki muuttuu nopeasti ja pienistä ryhmistä käsin, johon valtavirralla tai vaikkapa markkinavoimilla ei ole notkeutta osallistua (ks. firmojen säälittävät yritykset käyttää meemejä tai nuorisokulttuurin ilmaisuja mainonnassa, katumuodin hidas kääntyminen valtavirtamuodiksi). Se jättää historian ja tarinoiden säilymisen alakulttuurin omiin käsiin, mikä on hirveän hyvä, mutta jos on vahvasti marginalisoituja ryhmiä, joiden historia nivoutuu tähän, saattaa helposti jäädä just setäilyn jalkoihin tai siihen, että kukaan yhteisön ulkopuolella ei kiinnostu yhteisön itse tuottamasta sisällöstä ja vaatii paljon työtä että se saadaan näkyville.
Medianarratiivit on kans mun lempiaihe, mut kaikki tietääkin jo sen. 😀
20.11.2017 - 13:46
Juuri näin! Hyvä! Punkin tarina on kyllä Super mielenkiintoinen ja miten sitä pyritään tulkitsemaan: ”Valtio vihaa sua”-kirja oli odotettu historiikkijärkäle (http://like.fi/kirjat/valtio-vihaa-sua-suomipunk-1985-2015/) ja synnytti paljon keskustelua. Ite oon kumminkin niin nuori, että en osaa ottaa kantaa siinä tehtyihin tulkintoihin, 90-luvullakaan en ollut yhtään Porin punkkipiireissä, vaan aika oma hiihtelijäni. Ördäys ja poliittisuus on kaksi tulokulmaa aiheeseen ja molempiin löytyy varmasti koherenssia.
20.11.2017 - 23:32
Museopohdintoihin liittyen tuli mieleen tälläinen The Unstraight Museum:
The Unstraight Museum is an online space and museum dedicated to LGBTQI history in all its forms.
http://www.unstraight.org/
Hyvä blogi sulla!
24.11.2017 - 17:12
Heips kiitos kehusta ja linkist!!! 🙂
24.11.2017 - 23:27
Kiitos taas mielenkiintoisesta sarjiksesta! Viime aikoina on ollut paljon esillä tää sukupuolettomuusasia, ja ihme kyllä oon huomannut että se ilmiö vähän tympäisee mua. Periaatteessa olen sitä mieltä että kukin saa pitää itseään minä haluaa, mutta sukupuolettomuuden virallistamista en oikein kannata. Tämä siksi, että siinä samalla ikäänkuin paalutetaan se että pitää olla tietynlainen ollakseen mies tai nainen. Olen itse nainen, mutta en erityisen naisellinen enkä mitenkään ”perinteinen” naistyyppi. Jos ajatellaan (kuten esim. biologi Jussi Viitala esittää) että suurin osa ihmisistä on jossain äärifeminiinisen ja äärimaskuliinisen välissä, niin silloin aika ison porukan pitäisi olla sukupuolettomia, tai sitten pitää vaan hyväksyä että on meitä naisia joissa on paljon myös miehisiä piirteitä, ja sitten miehiä jotka eivät ole juuri yhtään maskuliinisia. Mun mielestä on huojentava ajatus että saan olla ”nainen” vaikka olenkin omanlaiseni. Transsukupuolisuus on taas toinen juttu, koska siinä on tilanne jossa ihmisen aivot on kehittyneet eri sukupuoliseksi kuin fysiikka, ja tämä kehitys tapahtuu kuulemma sikiön ollessa 4-6kk ikäinen. Eli myönnän kuuluvani siihen porukkaan joka aika vaivatta ymmärtää transsukupuolisuuden, mutta sukupuolettomuuden määritelmä on mun mielestä turha ja ahdistava.
25.11.2017 - 20:06
”Sukupuolettomuusasia”? Mä uskon vahvasti, että kaikille on täysin ookoo jos ihmiset haluavat olla poikia tai tyttöjä, miehiä tai naisia, SIKÄLIMIKÄLI kyse on itsemäärittelystä. Sinä saat toki olla nainen ja samaan aikaan toimia kaikilla mahdollisilla tavoilla, jotka yhteiskunta määrittelee naistapaisiksi tai miestapaisiksi. Se, mihin musta kenelläkään EI ole oikeutta on toisen ihmisen sukupuolikokemuksen kieltäminen tai arvosteleminen. Minä annan sinun olla nainen, anna sinä minun olla queer, transfeminiini, genderfluid, muunsukupuolinen tai mitä minä ikinä haluankaan olla. Reilu diili musta? Sukupuolettomuus kuuluu tähän. Jos ihminen kokee olevansa sukupuoleton, ei sinun ahdistuksellasi ole merkitystä, se olisi sama kuin sukupuoleton ahdistuisi sinun halustasi olla nainen ja sinun pitäisi siksi kieltää naiseutesi. Kukaan ei kumminkaan ole sellaista pyytänyt, joten kaikki voivat olla tyytyväisiä, tunnistaa toistensa erilaisuuden ja samanlaisuuden ja oppia kokemaan sen rikkaudeksi. Que no? (”Aivot” muuten eivät voi kehittyä minkään sukupuolisiksi, ainoa pitävä sukupuolen määritelmä on itsemäärittely, joten sukupuolta tai transsukupuolisuutta ei voi pelkistää mihinkään biologiseen tekijään).
26.11.2017 - 0:03
Olen pahoillani jos kommenttini loukkasi sinua, näin päättelen vastauksen kipakasta sävystä. Loukkaaminen ei todellakaan ollut tarkoitus ja itse kuvittelin kirjoittavani rakentavassa sävyssä. Se etten ole samaa mieltä jonkun kanssa, ei tarkoita ettenkö arvostaisi hänen näkemyksiään tai kokemustaan jostain asiasta. Tykkään blogistasi tosi paljon mm. siksi että käsittelet mielenkiintoisia yhteiskunnallisia asioita ja pohdit omiakin aatteitasi usein kriittisesti, mikä on huippua ja kiinnostavaa ja älykästä.
Näissä tunnelmissa uskalsin esittää oman mielipiteeni tästä suhteellisen kuumasta asiasta, mutta selvästikään ei olisi kannattanut. Siinä mielessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (luultavasti taas väärä termi, voi tietämätöntä) ovat samankaltaisia kun ääriuskovaiset: kummankaan näkemys ei perustu tieteeseen tahi mihinkään tosiasiaan, vaan puhtaasti omaan fiilikseen, ja molemmat raivostuvat silmittömästi jos joku tulee ja sanoo olevansa eri mieltä. Silloin on äkkiä jumalanpilkkaaja tai rasistinen idiootti ja joutuu suljetuksi yhteisön ulkopuolelle.
Olen sun kanssa samaa mieltä siitä että jokaisella on oikeus määrittellä itsensä miksi haluaa, vaikka vihreäksi pavuksi ulkoavaruudesta. Mutta siinä vaiheessa kun tämä itsemäärittely vaatii toimia kaikilta muilta, kuten täsmälleen oikeaa puhuttelutapaa, uudenlaista infraa tai muutoksia lakeihin, ei olla enää ihan ihmisen yksityisessä asiassa. Silloin näitä asioita pitäisi pystyä perustelemaan jollain muullakin seikalla kuin sillä että ”minusta tuntuu tältä ja tieteellisillä totuuksilla tai kenenkään muun mielipiteellä ei ole mitään väliä”.
Olen itse kallellaan tieteeseen päin, ja tieteellinen tutkimus tuntee esimerkiksi transsukupuolisuuden ja homoseksuaalisuuden. Sinä olet selvästi perehtynyt toisenlaisiin lähteisiin kun toteat itsestäänselvyytenä etteivät aivot voi kehittyä minkään sukupuolisiksi. Mistä luulet yksilön kokemuksen omasta sukupuolesta syntyvän, ellei omasta mielestä eli aivoista? Minä olen törmännyt kirjallisuuteen (esim. Viitala: Vapaasta tahdosta), jossa kerrotaan ihmissikiön aivojen sukupuolisuuden kehittyvän noilla aiemmin mainituilla kuukausilla raskausaikana. Useimmissa tapauksissa aivojen kehitys seuraa fyysistä kehitystä, mutta jos sikiö tässä vaiheessa jostain syystä saa poikkeuksellisen paljon vastakkaista sukupuolihormonia, kehittyykin aivojen sukupuoli toiseksi. Ihminen siis syntyy sukupuolikokemuksensa kanssa, eikä esimerkiksi kulttuurilla tai kasvatuksella tuntuisi olevan asian kanssa mitään tekemistä.
”Aivojen sukupuoli” on ymmärtääkseni tieteellinen tosiasia myös fyysisesti, sillä miehen ja naisen aivojen rakenteessa on eroja. Transsukupuolisten aivot poikkeavat oman fyysisen sukupuolen normista. Aivojen sukupuoli näkyy myös käyttäytymisen tasolla – ainakin tilastollisesti – monessa seikassa. Miehiä kiinnostavat keskimäärin toisenlaiset asiat kuin naisia, eikä kyseessä ole kulttuurisidonnainen asia. Jokaiseen keskiarvoon on tietenkin yksilökohtaisia poikkeuksia.
Jos oman sukupuolen kokeminen on yhtenäinen jana jonka toisessa päässä on maskuliinisuus ja toisessa feminiinisyys, on ihan järkeenkäypää että siihen puoliväliin asettuvat saattavat kokea itsensä sukupuolettomiksi. Epäilen että lillun itsekin tuossa välimaastossa. Yritin aikaisemmassa kommentissani heikoin tuloksin perustella miksi tästä huolimatta toivoisin että virallisesti, ja nimenomaan juuri virallisesti, olisimme edelleen jompaa kumpaa kahdesta tunnetusta sukupuolesta. Se sisältää haaveissani ajatuksen ettemme luokittele kumpaakaan sukupuolta tiukkaan muottiin, vaan hyväksymme että sekä ”miehiin” että ”naisiin” mahtuu hyvin monenlaisia ihmisiä.
Edelleen haluan sanoa ettei minulla ole minkään sortin valtaa päättää tätä asiaa, vaan ilmaisen ainoastaan oman poloisen mielipiteeni. Tykönänsä ja omissa kuvioissaan jokainen voi jo nykyisessäkin yhteiskunnassa olla sukupuoleltaan mikä haluaa, ja hyvä niin.
27.11.2017 - 15:44
En loukkaantunut 🙂 Kiireessä näihin vastailen niin voi tulla vähän tyly kuva. Tieteellisesti sukupuolta on koitettu paikantaa genitaaleihin (ei onnistu, intersukupuoliset), kromosomeihin (ei toimi sekään) ja nyt uusimpana aivoihin. Mikään yksittäinen aivojen piirre ei kuitenkaan korreleoi koetun ja sosiaalisessa ympäristössä näyttäytyvän sukupuolen kanssa. Tieteellisestä sukupuolenmäärittelystä esim Tiia Aarnipuu (http://like.fi/kirjat/trans-sukupuolen-muunnelmia/). Tieteellistä otetta etsiessä kannattaa myös tutustua sukupuolentutkijoiden julkaisuihin (aivan oma tieteenalansa suomessakin) ja esim. Sukupuolentutkimus-lehteen, se on alaan keskittyvä tiedejulkaisu. Aivot myös niin muokkaantuva ja kokemusten mukaan uusiutuva elin, ettei niitä voi tarkastella ilman psyko-fyysis-sosiaalis-yhteiskunnallista ihmiskuvaa ja -kontekstia.