Sen kun keksis niin sehän ois vallankumous. Ite en oo kauheen innokas alottamaan mitään vaikuttamistoimintaa lähinnä nössöydestäni johtuen, mutta toisaalta myös en koe omakseni mitään julistamishommia. Tietysti erilaisten vaihtoehtojen julkituonti on aina paikallaan.
Niin että jotta, jos joku jotain keksii, niin kyllä mää mukaan voin lähteä 🙂 (Olipa vähän hölmö kommentti, mutta sanottava oli jotain. Aina nää sun päivitykset kuitenkin jonku rattaan tuolla aivoissa laittaa rullaamaan)
Tiina, yks, mitä Kapteenillekin koitin markkinoida, oli tollaisen riippumattoman syndikaatin perustaminen: jos vois minimoida kanssakäymisensä valtion kanssa, ettei siltä tarvis pyytää mitään, niin se ei vois vaatiakkaan mitään. Jos jotku pystyis tekemään muutamia omavaraisia yksiköitä, jotka toimis valtiosta erillään, ne vois ottaa toisistaan mallia, käydä vaihtoa keskenään ja monistua. Kapteeni kyl veti vähän mun jalkoja maahan vetoamalla omaisuusveroon & kalastuslupiin. Valtio ei jäseniään hevillä päästä. Mut mä arvostan valtavasti sitä tietotaitoa mitä sieltä teen koulusta saat, ne aika hyvin luo pohjaa tollaisen omavaraisuuden ajattelulle. Mun mielestä syndikaatti-ajatus pitää käydä tarkkaan läpi ennen hylkäämistään, josko noita lakeja vois kiertää jotenkin ees suhteellisen vapauden saavuttaakseen ja sit sitä markkinois muillekin (uskon, että kiinnostuneita on paljon, mutta aloittamisen vaikeus tuntuu monesta musertavalta). Voi myös olla, että on tässä kohtaa hyvä vaan keskittyä minimoimaan huonon yhteiskuntarakenteen haittoja äänestämällä ees suht ookoo porukkaa ja siirtyä vasta maailmanlopun jälkeen tohon anarkosyndikalismiin 🙂
Kapteeni, et mielestäni ole nyt johdonmukainen (tai sitten en ymmärrä mitä konkreettisesti tarkoitat pyyhekumilla): lain muokkaaminen, oli se siihen lisäämistä tai sen vähentämistä, on yhtä lailla edustuksellisen parlamentarismin kanssa toimimista, koska lakeja säätää aina jokin elin ja nykyisellään siis eduskunta & hallitus. Minulla ei ole kuitenkaan vastausta siihen, miten lainsäädännöstä päästään eroon ja siirtymään yksilöistä lähtevään vallankäyttöön. On myös mahdollista, että anarkismin ihmiskuva on väärä: että ihmiset tarvitsevat yhteiselämäänsä säätelemään lakeja & hallintaa. Silloin ihminen on erilainen laumaeläin, hierarkisuuteen sidotumpi, kuin itse kuvittelen (haluaisin siis uskoa, että ihmiset pystyvät ilman auktoriteetteja sopimaan kaikille mieluisasta yhteiselämästä). Jos kuitenkin haluamme paremmat pelisäännöt yhteiskuntaan, emmekä keksi keinoa päästä eroon laista ja vallasta, meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta se olisi kuvaamasi kaltainen: mahdollisimman vapaa ja tasa-arvoinen (mutta kuitenkin laki). Tästä looginen johtopäätös olisi se, että meidän pitäsi ÄÄNESTÄÄ mahdollisimman vapaata ja tasa-arvoista lakia kannattavia edustajia eduskuntaan. Tämä johtopäätös vituttaa minua mm. tuon ankean ihmiskuvansa takia, mutta voi olla, että tämä meen tarmokaskaan etsintä ei tuota mitään muuta. Silloin on vaan äänestettävä (ehkä sit jotain vihreetä vasemmistoa), sekä tuettava tahoja, jotka lobbaa meille mieluisaa lainsäädäntöä, tarkoittaen lähinnä kai SETAa ja ympäristöjärjestöjä.
16.02.2013 - 20:05
Sen kun keksis niin sehän ois vallankumous. Ite en oo kauheen innokas alottamaan mitään vaikuttamistoimintaa lähinnä nössöydestäni johtuen, mutta toisaalta myös en koe omakseni mitään julistamishommia. Tietysti erilaisten vaihtoehtojen julkituonti on aina paikallaan.
Niin että jotta, jos joku jotain keksii, niin kyllä mää mukaan voin lähteä 🙂 (Olipa vähän hölmö kommentti, mutta sanottava oli jotain. Aina nää sun päivitykset kuitenkin jonku rattaan tuolla aivoissa laittaa rullaamaan)
16.02.2013 - 21:31
Tiina, yks, mitä Kapteenillekin koitin markkinoida, oli tollaisen riippumattoman syndikaatin perustaminen: jos vois minimoida kanssakäymisensä valtion kanssa, ettei siltä tarvis pyytää mitään, niin se ei vois vaatiakkaan mitään. Jos jotku pystyis tekemään muutamia omavaraisia yksiköitä, jotka toimis valtiosta erillään, ne vois ottaa toisistaan mallia, käydä vaihtoa keskenään ja monistua. Kapteeni kyl veti vähän mun jalkoja maahan vetoamalla omaisuusveroon & kalastuslupiin. Valtio ei jäseniään hevillä päästä. Mut mä arvostan valtavasti sitä tietotaitoa mitä sieltä teen koulusta saat, ne aika hyvin luo pohjaa tollaisen omavaraisuuden ajattelulle. Mun mielestä syndikaatti-ajatus pitää käydä tarkkaan läpi ennen hylkäämistään, josko noita lakeja vois kiertää jotenkin ees suhteellisen vapauden saavuttaakseen ja sit sitä markkinois muillekin (uskon, että kiinnostuneita on paljon, mutta aloittamisen vaikeus tuntuu monesta musertavalta). Voi myös olla, että on tässä kohtaa hyvä vaan keskittyä minimoimaan huonon yhteiskuntarakenteen haittoja äänestämällä ees suht ookoo porukkaa ja siirtyä vasta maailmanlopun jälkeen tohon anarkosyndikalismiin 🙂
16.02.2013 - 20:16
ei me tarvita lakia tasa-arvosta vaan me tarvitaan pyyhekumi jolla poistaa ne lait jotka on sen tiellä.
16.02.2013 - 21:19
Kapteeni, et mielestäni ole nyt johdonmukainen (tai sitten en ymmärrä mitä konkreettisesti tarkoitat pyyhekumilla): lain muokkaaminen, oli se siihen lisäämistä tai sen vähentämistä, on yhtä lailla edustuksellisen parlamentarismin kanssa toimimista, koska lakeja säätää aina jokin elin ja nykyisellään siis eduskunta & hallitus. Minulla ei ole kuitenkaan vastausta siihen, miten lainsäädännöstä päästään eroon ja siirtymään yksilöistä lähtevään vallankäyttöön. On myös mahdollista, että anarkismin ihmiskuva on väärä: että ihmiset tarvitsevat yhteiselämäänsä säätelemään lakeja & hallintaa. Silloin ihminen on erilainen laumaeläin, hierarkisuuteen sidotumpi, kuin itse kuvittelen (haluaisin siis uskoa, että ihmiset pystyvät ilman auktoriteetteja sopimaan kaikille mieluisasta yhteiselämästä). Jos kuitenkin haluamme paremmat pelisäännöt yhteiskuntaan, emmekä keksi keinoa päästä eroon laista ja vallasta, meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, jotta se olisi kuvaamasi kaltainen: mahdollisimman vapaa ja tasa-arvoinen (mutta kuitenkin laki). Tästä looginen johtopäätös olisi se, että meidän pitäsi ÄÄNESTÄÄ mahdollisimman vapaata ja tasa-arvoista lakia kannattavia edustajia eduskuntaan. Tämä johtopäätös vituttaa minua mm. tuon ankean ihmiskuvansa takia, mutta voi olla, että tämä meen tarmokaskaan etsintä ei tuota mitään muuta. Silloin on vaan äänestettävä (ehkä sit jotain vihreetä vasemmistoa), sekä tuettava tahoja, jotka lobbaa meille mieluisaa lainsäädäntöä, tarkoittaen lähinnä kai SETAa ja ympäristöjärjestöjä.
(anteeksi, ei ollut aikaa kirjoittaa lyhyesti) 🙂
16.02.2013 - 21:09
Näin juuri! Vastahan ne lupas Pariisissa naistenkin käyttää housuja, että ehkä se tästä…