Kategoria-arkisto ‘queer’
* Väsymys & Sysäys
Kirjoitettu 22.08.2024 - jii Ivaneva. Kategoriassa feminismi, queer, Yleinen.
TAHMELAN HUVILAN UTOPIAILTAMISSA OLI UTOPIA-PANEELI, AVOIN MIKKI, ZINEPAJA JA ARTISTEJA (ITE NÄIN VAIN ITE EEROLAN, JONKA KEIKKA BTW OLI ERINOMAINEN). KESÄLLÄ PRIDE-JATKO-HENGAUKSISSA OLI DANCEOKEA, TISKIJUKKA JA HENGAUSTA. SYSÄYS LÖYTYY FACEBOOKISTA, INSTASTA JA NIILLÄ ON OMAT SIVUT.
* Prideillä nousi taistelumieli
Kirjoitettu 19.06.2023 - jii Ivaneva. Kategoriassa Anarkismi, Pinkkimusta blokki, queer, Uutiskatsaus.
Mansepridesta uutisoi aivan asiallisesti aamulehti tämän linkin takana. Hallitusohjelmaan en linkkaa, te olette lukeneet sen ja tiedätte mitä vastaan taistelemme.
* Kehitysvaihe?
Kirjoitettu 15.05.2023 - jii Ivaneva. Kategoriassa Anarkismi, queer, Yleinen.
K
Kehitysvaihe-klubin tapahtuma facebookissa, täällä. Mutta siis: Mun nelikymppisiä juhlistavat keikat Vastavirta-klubilla, näin:Mikä on sun kehitysvaihe?
* Pinkkimusta blokki Manseprideilla
Kirjoitettu 12.06.2022 - jii Ivaneva. Kategoriassa Anarkismi, feminismi, Pinkkimusta blokki, queer, Yleinen.
Laitetaanpa vielä suora linkki tuohon allekirjoitteluhommaan.
Ohhoh viimeisin pridemerkintä täällä blogissa näyttäis olevan vuodelta 2018, jolloin Putin ja Trump kokousti Helsingissä?
Tämän vuoden Mansepridesta kuvaraporttia julkaisi ainakin Ranneliike ja Aamulehti kirjoitti jutun laajemmalla kulmalla.
Jos Kurdien tilanne kiinnostaa, niin olen aikaisemmin (2020) tehnyt kokoavaa postausta Rojava-aiheesta.
* Asioita ja asanoita
Kirjoitettu 25.10.2021 - jii Ivaneva. Kategoriassa Anarkismi, Kehotietoisuus, queer, Uutiskatsaus, Yleinen.
* Kävin Elokapinan ilmastokahvilassa ja muutenkin maailma avautuu
Kirjoitettu 30.09.2021 - jii Ivaneva. Kategoriassa Kehotietoisuus, queer, Uutiskatsaus, Yleinen.
Tampereella ilmastokahvila keskiviikkoisin klo 17-19 Kaffilassa, Aleksis Kiven katu 11. (facebooktapahtuma löytyy täältä ja Elokapina Tampere instassa myös).
Lokakuun lopussa alkavasta COP26 -kokouksesta esim. täällä.
Suomanifestilla on omat sivut ja face. Molemmista löytyy Talasnevan protestista tietoa ja ohjeet mukaan ilmottautumiseen.
Oho enkkua, menköön.. Queerjooga on taas alkanut. Tampereen Queerkerho aina tuosta tiedottaa, muta siis pähkinänkuoressa: keskiviikkoisin klo 18:00-19:15 Pyynikillä osoitteessa Koulukatu 11, käynti sisäpihan puolelta. Ethän käytä hajusteita tullessasi joogaan. Tila on meille ilmainen, mutta voit tuoda muutaman euron tipiksi ohjaajalle. Lisäksi sinulla on hyvä olla mukavat vaatteet, vesipullo ja joogamatto, järjestäjien puolesta paikalla on muutamia joogamattoja. Turvallisemman tilan periaatteet yms löytyy tuolta facen puolelta.
Aktiivisen päivän ilta kruunautui L-koodin tuijottamisella:
* Vampyyrilinnassa viihtyminen eli ovatko vähemmistöt pilanneet vasemmiston
Kirjoitettu 13.07.2021 - jii Ivaneva. Kategoriassa Anarkismi, feminismi, queer, Transgender, Yleinen.
Sarjakuvan jälkeen koko juttu tekstinä, linkit ja termit.
Vielä koko juttu tekstinä, muutama sana pitempänä kuin sarjakuva:
Olin kävellyt meren rantaan. Kun suljin silmäni raskaat, mustat aallot kohahtelivat. Siinä unen ja valveen rajalla luokseni tulivat kuvitteelliset vassarijäbät. ”Mikä vasemmistoa vaivaa?”, he kysyivät ja vastasivat itse: ”Liikaherkkyys; cancel-kulttuuri, identiteettipolitiikka, moralistinen tuomitsevuus, kaunavasemmisto, vampyyrilinna!”. ”Odottakaas”, minä toppuuttelin heitä. ”Eli mitään ei saa sanoa!”, vassarit tarkensivat. Avasin silmäni. Iltapäivätorkuista ei tulisi taaskaan mitään. ”Otan kantaa mutkan kautta”, sanoin. Aloin kertoa vassareille sarjakuvajulkkareista, joissa olimme käyneet erään kerran Niko-Petteri Nivan, taitavan oululaispiirtäjän kanssa. Kerroin, miten olin nurkkapöydän pimeässä marissut Nivalle, miten stereotyyppistä julkaistun sarjakuvan afrikkalaisten kuvaus oli. Uhosin, että olisin sanonut tästä piirtäjälle, mutta en ollut saanut puheenvuoroa. ”Hyvä!” Niva sanoi painokkaasti. ”Suotta olisit pahoittanut hänen mielensä kesken julkkareiden!”. Myöhemmin mietin tätä huomautusta ja tajusin, että Niva oli täysin oikeassa. Tuomitsevuudellani olisin vain pahoittanut piirtäjän mielen, mutta mitään ei olisi saavutettu, eikä mikään olisi parantunut. Kuvaan tietenkin sopi, etten ollut edes lukenut tätä sarjakuvaa. Myöhemmin luin, eikä se ollut selvästikään pahantahtoisesti piirretty. Stereotyyppisestä kuvauksesta pitää tietenkin puhua, mutta eri tilanteessa ja keskustelussa asianosaisten näkemysten pitää olla keskiössä (esimerkiksi Tarmo Koiviston stereotyyppisen afrikkalaiskuvauksen poistaminen Tampere kuplii -tapahtuman julisteesta 2019 oli lähtöisin sellaisista festivaalikävijöistä, joita asia koski, ja näin ollen se oli oikea ratkaisu). Jatkoin kertomalla vassareille miten olin myös toisessa yhteydessä väitellyt ruskean ihmisen kanssa siitä, ovatko rastat valkoisella kulttuurista omimista. Tässä olin siis taas länkyttänyt sellaisesta asiasta, josta keskustelukumppanillani oli paljon omakohtaisempaa ja paljon oikeutetumpaa sanottavaa. ”Näin olen todistanut teille, että olen ääliö”, sanoin kitkerästi hymyillen vassareille. Tämän ei ole ollut tarkoitus olla mikään maolainen julkinen itsekritiikki, vaan johdattaa vassarit huomaamaan, että puhuin kokemuksesta kaikin tavoin erehtyvänä ihmisenä. Olin erehtyväinen sellaisella tavalla, joka voisi aiheuttaa puhumisen liikaherkkyydestä (väärin mitoitettu ja ajoitettu kritiikki) JA sellaisella, joka on tyypillistä etuoikeutetuille mulkuille. Sitten aloin kertoa teoriastani. ”Omaa toimintaani yritän parantaa Milla Paloniemeltä saadulla opilla”, sanoin. ”Kuvittelen siisteimmän mahdollisen tyypin ja sitten kuvittelen miten se toimisi kussakin tilanteessa. Kuvittelemani tyyppi on skarppi, tiedostava, armollinen, ystävällinen ja loputtoman tyyni, kuin meri. Minun etuoikeuteni ja velvollisuuteni on kelata tällaista.” Sitten näytin partajäbille vähemmistöön kuuluvan hahmon, jota kaikkialla seurasivat mikroagressiota tihkuvat katseet ja avoin viha. Pyysin heitä eläytymään siihen, miten vähemmistön jäsen pettyy kohdatessaan saman tympeyden ja ulossulkemisen myös vasemmiston parissa. ”Vähemmistöisyys on jotain, mistä ei voi kävellä pois”, sanoin. ”Se on osa ihmistä. Siksi se on tärkeää ja kipeääkin. Etuoikeutettu voi filosofeerata monesta aiheesta etäisyyden päästä, mutta sama aihe koskee toista kipeästi ja suoraan. Minä en vaadi toiselta mitään, vähiten laittamaan itsensä syrjään jonkin korkeamman hyvän vuoksi. Yritän kuunnella häntä”, selitin. Sitten paljastin teoriani sen koko yksinkertaisuudessaan. Kutsuin sitä ”miten viihdytään vampyyrilinnassa”-teoriaksi ja sen neljä väitettä olivat: Pitää hoitaa mahdollisimman vähän asioita netissä, koska netti luo kasvotonta toraa. Pitää rakastaa hyvää tarkoittavia ihmisiä (myös minun kaltaisiani tyhmiä). Etuoikeutettujen pitää jaksaa vielä hiukan ponnistaa empatian ja kuuntelemisen saralla. Ja vähemmistöille pitää olla separatistisia tiloja, joissa saa levätä. Jatkoin perusteluani: ”Intersektionaalisuuden tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Tarve sille, että tunnistetaan sorron eri muodot eri ryhmien kohdalla”. Nämä sanat lausuin nokkelasti vampyyrin hahmon ottaneena, korkean kivilinnoitukseni muurilta. Sitten näytin jäbille tuulenpiiskaaman Tiibetiläisen vuorenrinteen, jolle olin noussut vuorikiipelijän hahmossa. ”Me tarvitsemme toisiamme”, vuori huokaisi. Näin yläpuolellani kurkottavan käden, apua tarjoavan ja sitä samalla pyytävän. Samoin kurkotti käsi alapuoleltani. Totuus oli, että kukaan meistä ei selviäisi vuorelle/vuorelta yksin. Tuulen läpi huusin: ”Tarvitsemme kaikki mukaan torjumaan ilmastokatastrofia, tuhokapitalismia ja fasismin uutta nousua. Yhdessä, eromme tunnistaen”. Sitten palasin rannalle. Silmäni tuntuivat raskailta, olin ehkä sittenkin nukahtamssa. ”Tosi yksinkertaista”, mutisin. ”Ei ole syytä syyllistää vähemmistöjä vasemmiston ongelmista”. Vassarijäbät alkoivat haipua ilmaan. ”Mitä ne oikeat ongelmat sitten ovat”, he vielä nyreinä kuiskivat. Mutta minä olin nukahtamassa, enkä jaksanut enää vastata kunnolla, mutisin vain: ”Mm… persujen pelko lamauttaa… omaa taloudellista vaihtoehtoa, rahareformia ja perustuloa ei uskalleta ajaa..mm…”. Sitten enää raskaat mustat aallot kohahtelivat ja niin minä kuin vassaritkin olimme poissa.
Termit ja linkit:
Vasemmisto = tässä hyvin väljästi parlamentaarinen vasemmisto, vihreät, kommunistit, feministit, anarkistit, antiautoritäärit ja muut hyvien puolella rimpuilevat piruparat
Cansel-kulttuuri = linkki Wikipediaan
Vampyyrilinna= vasemmiston ahdistavaa keskusteluilmapiiriä kuvaava metafora tästä esseestä. Tämä ja esim. Veikka Lahtisen ”Olin sosiaalisen oikeudenmukaiseuuden soturi”-artikkeli ovat osaltaan innoittaneet mua tämän piirtämiseen.
Separatistinen= tässä yhteydessä eristäytyvä, vain vähemmistölle itselleen tarkoitettu ja sen ehdoilla toimiva fyysinen tai esim. netissä oleva tila.
Intersektionaalinen = kamppailujenvälinen, esim. sukupuolta, luokkaa, seksuaalista suuntautumista ja etnisyyttä yhdessä huomiova katsantotapa.
Inklusiivinen= Mukaan ottava
Rahareformi= Rahauudistus, tässä tapauksessa siirtyminen lainana luodusta rahasta demokraattisesti ohjattuun rahaan.
* Identity, Poem, Statue
Kirjoitettu 22.03.2021 - jii Ivaneva. Kategoriassa likahippi, queer, Transgender, wordless.
Sain apurahaa ja hommasin valopöydän. Tässä vielä kaksi yhden sivun sanatonta pätkää, jotka tein pöytää kokeillessa. Teen ranskalaiseen stailiin viivapiirroksen paperin toiselle puolelle ja (vesi)värit toiselle. Vähän tämä selkeesti vaatii harjoittelua, mutta melko nopeesti tota alkaa hahmottamaan.
(I bought a artist lightbox, so these two wordless pages are experiments with it:)
Vielä toinen / Other:
Thats how I roll, like a professional:
* Verkkoaktivismi, 11. osa sarjassa 12 kamppailua
Kirjoitettu 27.10.2020 - jii Ivaneva. Kategoriassa feminismi, kaksitoista kamppailua, queer.
Veikka Lahtinenhan oli klassinen pois-kävelijä (”Olin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi, kunnes halusin lopettaa sotimisen”), mutta kuka muistaa vielä Sysmän rehtoria?
Kun nämä 12 kamppailua ovat pulkassa aion muuten palata vaihteeksi perinteisempään bloggaustyyliin, sekoitukseen henkilökohtaista ja poliittista..
* Kamppailu sanoista – 9. osa sarjassa 12 kamppailua
Kirjoitettu 24.08.2020 - jii Ivaneva. Kategoriassa Anarkismi, feminismi, kaksitoista kamppailua, queer, Transgender, Yleinen.
On yhteismitattomia todellisuuksia, jotka eivät aukene selittämällä: siksi tarvitaan kieltä, joka puhuttelee tunteen tasolla, vajoamatta kuitenkaan karkeampaan kiihotukseen (tätä voi ajatella vaikka romantiikan ja valistuksen perintöjen yhteensovittamisena).Jossain tapauksessa on ihan hyvä muistaa, etteivät kaikki ole korkeakoulutettuja tai siihen suuntautuneita. Itse olen myös kokenut usein mielekkääksi etsiä vierasperäisille termeille suomesta johdettuja vastineita. Noloa silti heittätyä tahallaan typeräksi yhden vierasperäisen sanan edessä, kun meillä kuitenkin on tämä google jne. Mitä laitaoikeistoon tulee, olisi hyvä sekä huomata yhteydet vaikka perussuomalaisten ja uusnatsien välillä ja toisaalta tunnistaa heidän taktiikoidensa eroavuudet.Noloa on myös suomalaisten isojenkin medioiden tasapuolisuuden harhan ylläpito, sen esittäminen, että ihmisyyden kieltäjien kiihotus pitäisi esittää mediassa tasa-arvoisina mielipiteinä, jonain ”toisena näkökulmana”.Tarkoitan tätä ”neutraalin” median käsitteen takana piilottelua, joka on antanut esim. perussuomalaisille valtavasti tilaa levittää törkyään.Voiko sanojen kieltäminen kasvattaa niiden loukkaavaa voimaa, synnyttää sanamagian, että sitten kun joku huutaa n- tai t-sanoja, niiden loukkaavuus onkin musertavaa? Itse uskon ainoastaan siihen, ettei kenenkään tarvitse tottua kuulemaan itsestä halventavin termein puhumista. Yhteisön tuomitsevuus törkeyksien heittäjille on heikommassa asemassa olevan suojelua. Paljon on muuttunut ja kamppailu jatkuu. Jakamattoman ihmisarvon maailmankuva versus vastavalistuksen & fasismin projekti tulevat vielä pitkään ottamaan yhteen, niin uskon. Kohtuullisesti pärjäämme, mutta löysäilyyn ei ole kyllä yhtään varaa. Kuvituksessa on hyödynnytty nuoruuteni urbaanilegendaa siitä, että jos ajaa päänsä kaljuksi, hieroo siihen mobilaattia ja laittaa kelmun siihen päälle, menee ”sekiksiin”. Ennenkin oli nerokasta 😀 Tästäkin nyt voi olla eri mieltä, esim. Pontus Purokuru on käsittääkseni halunnut tietoisesti käyttää ”kommunismi” sanaa esim. ”Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi”-kirjansa nimessä monipuolistaakseen ja vahvistaakseen sanan positiivisia merkityksiä. Melko tehokkaasti tuo Neuvostoliiton valtiososialismi terroreineen ja vankileirien saaristoineen kyllä pilasi sanan. Noniin tälleen!