Mitä mulle huhtikuuluu?
29.04.2019 - 12:27 / jii Ivaneva.
Tähtilaivan matkahan ei katkea. Ehkä vain me monisoluiset jäämme kyydistä. Samalla reissulla kävin fiilistelemässä (666) Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, tälleen:
Vaalit oli:
Ylellä oli ihan hyvää pohdintaa sisältänyt juttu (linkki) siitä, miksi samat oikeistokonservatiivit kieltää tutkitun tiedon ilmastomuutoksesta ja vastustaa maahanmuuttoa. Ylejutun lopputulema oo, että epätasa-arvoisen ihmiskuvan omaavien kanssa pitäs puhua niiden omalla tasolla (”jos ilmastokatastrofia ei hillitä, tänne tulee enemmän pakolaisia”). Itse oon enemmän taipuvainen siihen, että epähumaanit pitäs sulkea vaan kaikilta foorumeilta pois, ettei epätasa-arvoista ideologiaa normalisoitaisi. Hirveä työmaa anyway.
Suvi Auvinen kehotti ennen vaaleja blogissaan äänestämään (linkki), vastapainona Antti Rautiainen kirjoitti otsikolla ”Älä usko vaalihypeen” (linkki). Musta sen enempää keuhkoomatta voi anti-persu-actionina äänestää, mutta nyt kun vaalit on ohi, niin toivon kyllä että keskityttäisiin vastaavalla innolla ulkoparlamentaariseen vaikuttamiseen. Niinjoo uutinen Marso de Wittin rikosepäilyistä täällä (yle).
Noiden lisäksi itänyt on ainakin iisoppi ja köynnöskrassi. Toukokuun alussa esikasvatetaan lisää, esim kaalit. Pääsiäinen oli:
Ollaan oltu yhessä nyt 2 vuotta, oon hirmuisen rakastunut, aina vaan rakastuneempi, huhhuh tuota ihmistä <3 <3 <3 :
ja näin:
8 vastausta - “Mitä mulle huhtikuuluu?”
Trackback URI | Kommenttien RSS
1.05.2019 - 20:00
Hei! Halusin antaa positiivista palautetta Tampere Kupliissa ostamistani sarjakuvistasi. Virkistävintä ja mutkattomasti taidokkainta mitä tullut vastaan vähään aikaan. Terv. onnellinen ostaja. ^^
6.05.2019 - 7:03
Onpas hauska kuulla, kiitos <3 <3 <3 Olipas hauska kuulla!
5.05.2019 - 2:13
Tuo Ylen juttu ilmastodenialismin ja maahanmuuttovastaisuuden yhteydestä on ihan kiva pohdintayritys, mutta tuolla sinänsä todellisella ilmiöllä on vastinparinsa, joka jää artikkelissa ikävästi käsittelemättä. Eli jos minä vaikka haluan politiikkaa, jossa suhtaudutaan ilmastokysymyksiin vakavasti, miksi valittavanani on ainoastaan poliitikkoja, joiden mielestä suurten ihmismäärien siirtäminen pienen hiilijalanjäljen maista korkean kulutuksen Pohjolaan on hyvää ilmastopolitiikkaa?
Muutosvastarintaisuus sentään on sisäisesti looginen kokonaisuus, mutta nuo mainitsemani ovat räikeässä ja sovittamattomassa ristiriidassa keskenään. Toki maahanmuuttoa voidaan edelleen yrittää perustella muilla syillä, mutta silloin myönnetään, että ilmastonmuutos on täysin toisarvoinen ongelma. Ihmisen hiilijalanjäljen kasvattaminen pahimmillaan monikymmenkertaiseksi, kun kulutusta pitäisi vähentää yksilötasolla ja kuluttajien määräkin pitäisi saada pidettyä pienenä, on ilmastolle katastrofaalista.
Kumpi valitaan?
6.05.2019 - 7:09
”Suurten ihmismäärien siirtäminen”? 😀 Suuri on suhteellinen käsite ja siirtäminen kuulostaa vähän salaliittoteorialta: aivan itse ihmiset siirtyvät nälkää, näköalattomuutta ja sotaa pakoon, aktiivisina toimijoina. Sähän olet hyvää kohderyhmää tälle: etkö haluis kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joka estäis päiväntasaajan täydellisen elinkelvottomaksi muuttumisen ja suuren ihmismäärän tänne siirtYMISEN? Koska sitten voidaan jo alkaa puhua suurista määristä..
6.05.2019 - 13:44
Tietysti ihmiset siirtyvät itse omasta aloitteestaan ja hyvistä syistä, mutta samaan aikaan Euroopassa ja Suomessa on poliitikkoja, jotka julistavat, että tarvitsemme X määrän maahanmuuttajia selviytyäksemme ongelmasta Y; ja aktivistijärjestöjä, jotka monin eri tavoin pyrkivät edesauttamaan ihmisten salakuljettamista tänne. Heidän kohdallaan on mielestäni ihan asiallista puhua ihmismäärien siirtämisestä, koska he toimivat aktiivisesti, ja heitä kiinnostaa nimenomaan tulijoiden määrä (ääritapauksissahan he yrittävät jopa estää tuomittujen rikollisten karkoituksia). Näihin ei tarvitse salaliittoteorioita, kun he itse esittelevät ajatuksiaan mielellään lehtien otsikoissa.
Ja kyllä, haluan kovasti kunnianhimoista politiikkaa en vain ilmaston suhteen, vaan myös esim. kriisinhallinnan ja kansainvälisen yhteistyön suhteen, että ihmiset eivät haluaisi lähteä kotiseuduiltaan. Siksi minua ärsyttääkin, kun ns. ilmastopuolueet keskittyvät nysväilemään kaikenmoisia kasvisruokapäiviä ja muita epäolennaisuuksia.
Ihmettelen sitäkin, että miksi aina, kun huomauttaa maahanmuuton tuhoisista ilmastovaikutuksista, vastaus on, että kun ilmastonmuutos kunnolla alkaa, sitten tulijoita vasta onkin. Kyllä varmasti, mutta eihän se ole mikään vasta-argumentti. Edelleen jää kumoamatta väite, että maahanmuuton vähentäminen varsinkin vähemmän kehittyneistä maista on tehokas ilmastoteko, joka myös osaltaan vähentää muuttopainetta tulevaisuudessa.
Suomen väestöntiheys suhteutettuna ympäristön kantokykyyn on nykyisellään melko kestävällä tasolla, ja sellaisena se saisi pysyäkin.
7.05.2019 - 18:30
Kehitysapu etelälle (naisten koulutus!) hillitsee parhaiten väestönkasvua ja sitämyöten lähtöpainetta, mutta tätähän ”maahanmuuttokriitikot” on mieluusti leikkaamassa. Ilmastokriisin hillintä estää aavikoitumista ja esim resurssisotia (Syyrian sodan aloitti historian pahin kuivuus 2006.2010!), nämä asiat tapahtuvat jo nyt eivätkä missään kaukana tulevaisuudessa. Jos ”kriisinhallinta” on välimerellä partiointia ja tulijoiden käännyttämistä kuolemaan niin ollaan epähumaaneissa lähtöasetelmissa. Ja joo kasvisruokapäivä on kieltämättä nysväystä, yksi lihapäivä viikossa lienee realistinen vastaus ilmastokriisiin. Ja ei, Suomen väestön kulutus on täysin kestämättömällä tasolla pallon kantokykyyn nähden, jonka epäsuorasti myönsitkin sanoessasi, ettei näin paljon kuluttavan maan väestöä sais kasvattaa. Uhhuh.
9.05.2019 - 11:26
En nostaisi naisten koulutusta taikakeinoksi syntyvyyden laskemiselle. Toki ne korreloivat, mutta yhdestä ei seuraa toista, jos kulttuuri edelleen pysyy sellaisena, että mies pistää naisen nyrkin ja hellan väliin koulun jälkeen. Vaikka Afrikan syntyvyysluvuissa on menty oikeaan suuntaan, se ei riitä, vaan syntyvyys on edelleen järkyttävän korkeaa. Koulutus sukupuolesta riippumatta on tärkeää, ja toivoisin, että kehitysavun painopistettä siirrettäisiin enemmän opiskeluviisumien myöntämisen suuntaan. Sen lisäksi, että Afrikan tuleva älymystö saisi riittävän tasokkaan koulutuksen, se pääsisi näkemään, kuinka yhteiskunta oikeasti toimii länsimaissa.
Kriisinhallinnalla tarkoitin sotien lopettamista ja ehkäisemistä, mahdollisuuksien mukaan diplomaattisesti, mutta tarvittaessa vaikka aseellisesti. Rauha ja ennen kaikkea usko rauhan pysyvyyteen on ensimmäinen perusedellytys kaikelle kehitykselle. Onhan se kova tavoite, mutta pelkkä pakolaisten vastaanottaminenkaan ei paranna lähtömaiden oloja millään tavalla.
Kun sanotaan, että Suomen kulutus maailman mittakaavassa on merkityksetöntä, yleensä siihen vastataan, että jos Maapallo jaetaan 5 miljoonan ihmisen ryhmiin ja verrataan keskenään, kyllä suomalaisten kulutus on valtavaa. Se on virhe; todellisuudessa pitäisi jakaa Maapallo 338 000 neliökilometrin alueisiin ja katsoa, paljonko niiden asukkaat yhteensä kuluttavat, ja mielellään vielä suhteutettuna siihen, paljonko alueen luonto sitoo hiiltä ja tuottaa luonnonvaroja. Siinä vertailussa Suomi pärjää siedettävästi juuri siksi, koska Suomen väestöntiheys on riittävän pieni. Syyrian resurssisodasta voi ehkä syyttää ilmastonmuutosta, mutta pitää myös huomata, että Syyrian väkiluku oli nelinkertaistunut vuoteen 1960 verrattuna.
12.05.2019 - 8:15
erityisen hieno tuo postauksen viimeinen kuva; ilmavuus tukee hauskasti liikettä kuvassa.