Pispala, rakastettuni
13.06.2016 - 9:37 / jii Ivaneva.
Ehkä noin puolilla kerroilla toi siis onnistuu 🙂
Noin siis kantelin lakanaa Pirkanmaan Prideillä. Niistä päivitän ens viikolla paremmin, mut nyt jo voin sanoo et meni hyvin nuo.
Rakkaus on kaikista tärkein asia maailmassa ja silti ihmisten rakkaus on usein kovin pientä ja vajavaista. Kumminkin:
”Järki näki torin
alkoi käydä kauppaa
rakkaus on nähnyt monia toreja
kauempana”
-Maulana Rumi
Haluatteko sanoa minulle jotain rakkaudesta? Jotain mikä ehkä helpottaisi hommaani. Tai Pispalasta?
Tässä viel jotain hahmoluonnoksii tulevaan sarjikseen. Pässi ei esiinnykkään ja toi oluenhörsijäkin on mukana aika erinäköisenä:
4 vastausta - “Pispala, rakastettuni”
Trackback URI | Kommenttien RSS
13.06.2016 - 11:00
Musta CMX:n Puuvertaus on hyvä kappale rakkaudesta, samoin Zen Cafen Metallinen sheriffintähti. Näitä on tullut useampaan otteeseen fiilisteltyä. Ja vaikka ei näiden musiikista välittäisikään niin ainakin Puuvertauksen sanat kannattaa vilkaista!
13.06.2016 - 11:20
Puuvertauksen videolla Yrjänä on kaikista himottavimmillaan ainakin 😉 😀 Joop, vakavasti siinä on kyl hyvin kuvattu yhdenlaista rakkautta, olemassa saattaa olla jotain aivan päinvastaistakin?
13.06.2016 - 21:54
Mielestäni rakkauden oleellisimpia kulmakiviä on kunnioitus, oli kyseessä sitten rakkaus ihmiseen, luontoon tai musiikkiin. Se on itsekästä epäitsekkyyttä. Välittää jostakin niin paljon, että haluaa sille vain hyvää, ja sitä kautta itselleenkin. Rakkauteen sisältyvä intohimo on vaikeammin määriteltävä asia, ja siksi niin kiehtova. Miksi tuntee vetoa juuri tiettyyn ihmiseen tai miksi juuri tietty musiikki tai maisema lumoaa. Tähän ei välttämättä edes halua vastausta, sillä tunne itsessään on niin mieletön. Rakkaus on tyhjyydestä kumpuava, massiivinen voima.
14.06.2016 - 10:07
Kiitos, tämä oli mielenkiintoinen kiteytys. Itsensä kautta vain maailmaa tosiaan voi rakastaa, koska muuta kosketuspintaa maailmaan ja muihin ei ole kuin itsen (aistien, mielen) läpi suodattunut!