Neulegraffitikin on abstrakti asia
22.02.2014 - 9:15 / jii Ivaneva.
Todellisesti eivät vielä ole hermot menneet tota tehessä, sitä odotellessa..
Tosta kommuunista oon innoissani kyl, muutto on varsinaisesti vasta kuun vaihteessa. Mulla ois paljonki sanottavaa aiheesta, täällä ei voi sanoa ees talon nimeä, ettei tuu nasset tai possut kylään, mut keksin ehkä jonku salanimen teen iloksi.
5 vastausta - “Neulegraffitikin on abstrakti asia”
Trackback URI | Kommenttien RSS
22.02.2014 - 10:50
Just sain aamupissalla Kuti Kutia lukiessani oivalluksen, että abstraktin sarjakuvan abstraktius voi yhtä hyvin olla ensiksi mieleen tulevan Kuvan sijasta Sarjassa. Eli voi piirtää myös esittäviä asioita, joiden suhteet vain ovat abstrakteja. Kuti Kutissa on varmaan joka numerossa myös (hyvää!!) abstraktia sarjakuvaa. 🙂
22.02.2014 - 19:25
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta kommentista! En ehkä täysin ymmärrä mitä ajat takaa sarjallisuuden abstraktioudella; samasta syystä kuin miksi kirjallisuuden on vaikea olla abstraktia: abstrakti taideteos ei viittaa itsensä ulkopuolelle ja sanat on tehty itsessään nimenomaan kuvaamaan ulkoisen maailman olioita, kerronnan ei-esittävyys voi näin olla korkeintaan abstrahoitua, tai osittaista, ruutujen väliin sijoittuvaa, mutta jos kuvat esittävät jotain, ne ovat esittäviä, ja sarjakuva on silloin figuratiivinen, esittävä teos. Eri asia tietenkin on, miksi sarjiksen pitäisi ehdottomasti olla täysin abstrakti, jos kokonaan abstraktin teoksen hyödyt saavutetaan tuollaisen sarjallisuuden abstraktiksi tekemisen avulla..
24.02.2014 - 10:26
Voisko se salanimi olla vaikka koti? 🙂 En kyllä usko että se V-alkuinenkaan mitään pahaa saa aikaan. Vaikka ite kyllä tykkäisin noin yleisesti ottaen jostain sievemmästä nimestä ku pelkästä lyhenteestä. Tosin, lempinimien kanssa on vähän niin, että ei niitä oikein voi valita, ne vaan tulee. (Joitain poikkeuksia lukuunottamatta.)
24.02.2014 - 12:02
Tuskin saa pahaa aikaan, mut toi varmistelu on mulle luonteenomaista, eikä siitä oo mitään haittaakaan. Eräänlainen kokemus myös kun squatilla heräs makuupussista särkyvän lasin ääneen, eikä heti tienny mikä on tilanne (satunnainen juoppoääliö sillä kertaa): kokemuksena vahvisti mun halua suojata selustaani. Oulussahan on ollu ihan normikäytäntö, että seta-aktiivien oviin on käyty yöllä lyömässä verisiä puukkoja..
25.02.2014 - 11:39
Juu en siis tarkottanu, että meijän tarkkaa osotetta täällä levittelisit, mutta kutsumanimestä ei mielestäni voi kauheesti päätellä. Mutta teet niinku hyvältä tuntuu, itehän mieluusti laitan foliohattua päähän aina vaan tiukemmin! 🙂