Sukulaisuudet ja suhteet, kumppanuudet ja Donna Haraway

18.09.2017 - 9:45 / jii Ivaneva.


luontokulttuuritOonko muuten muistanut hehkuttaa täällä Tiina Raevaaran populaaritieteellistä teosta koiran evoluutiosta ja liitosta ihmisen kanssa: ”Koiraksi ihmiselle” ?donna harawayKyseessä oli siis ”Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival” -leffan näytös (traileri) ja Sukupuolentutkimus-lehden (linkki) 2/-17 julkkarit. Lehden teemana oli luontokulttuurit.

feminismiHarawayn ”Chthuluseeni” assosioitu nyt H.P Lovercraftin maailmanlopunhirviöihin. Se on keksitty vastaukseksi antroposeeni-käsitteen ihmiskeskeisyyden tilalle. Haraway leikkii muutenkin scifi-hommien kanssa ja on viime kirjaansa sijoittanut esim novelleja, jotka ”kuvaavat tulevan neljänsadan vuoden elämää yhteisössä..(joka on).. monilajinen ja sen pääasiallinen tehtävä on kokeilla erilaisia post-heteronormatiivisia reproduktion muotoja. Jokaisella lapsella on ainakin kolme vanhempaa, sukulaisuussuhteet ovat liukuvia ja ne syntyvät ja purkautuvat jatkuvasti. Jokainen lapsi, joka yhteisöön syntyy, elää myös symbioosissa jonkin uhanalaisen lajin kanssa.”

EDIT. ”..on tarkennettava, että Harawayn chthulucene ei viittaa Lovecraftiin, vaikka sana hämäävästi siitä muistuttaakin. Yhtäältä se viittaa kreikkalaisen mytologioiden ktooniseen, maassa ja maasta tulevaan, ja toisaalta ajan hetkelliseen ulottuvuuteen, kainokseen. Vähän epämääräistä, mutta niin kovin kiehtovaa! !” -kommentoi Pieta ja on tässä varmasti oikeessa 🙂

Perheen käsite mietityttää mua just nyt, kun Vuohis-kommuunin palon jälkeen mun perhe on hajaantunut..

myrkytysEnää mietityttää, miksi puistossa on keitettyjä perunoita nurmikolla..paha äitipuoliNoniin, tähän taas liittyy esim. Qfemzinen viime numero, queer-sukulaisuuksista kertovan, jonka kirjoittajakutsussa sanottiin näin:

”Jokaisella on oikeus valita kenen kanssa elää, mitä kuvaa valitun perheen käsite. Valittu perhe tarkoit­taa kirjaimellisesti sitä, että ihmiset etsivät, ”valitsevat” elämäänsä ihmisiä, joiden kanssa he halua­vat jakaa elämäänsä. Nämä ihmiset voivat olla romanttisia ja/tai seksuaalisia kumppaneita, ystäviä, työkavereita – keitä tahansa, jotka kokevat toisensa läheisiksi. Myös eläimet voivat olla perheenjäseniä.”

 

”Make kin, not babies!” (”synnytä sukulaisuuksia, älä vauvoja!”) -Donna Haraway

Kategoria: Anarkismi, feminismi, queer, Transgender, Uutiskatsaus, Yleinen.



2 vastausta - “Sukulaisuudet ja suhteet, kumppanuudet ja Donna Haraway”

  1. Pekka Kirjoittaa:

    Koiran mieli on toki täydellinen koiran ekologiseen lokeroon nähden, mutta toisaalta se lokero on sellainen, että koira (varsinkin lemmikkirotujen edustaja) saa kaiken tarvitsemansa ihmiseltä valmiiksi eteen kannettuna. Se on vuosituhansien kuluessa karsinut koirasta pois paljon ominaisuuksia, jotka ovat luonnossa välttämättömiä, mutta ihmisten seurassa tarpeettomia.

    En nyt tässä ota kantaa siihen, onko koiran mieli ihmisen mieltä huonompi, mutta tuon valossa olisi täysin perusteltua sellainenkin kanta ottaa.

    Sitten mainitsit, että ”Piirtäminen on kunnioittamista, ei haltuunottamista!”

    Tiedän, ettet esittänyt tuota omana mielipiteenäsi, mutta koska valitsit sen kuvaavaksi sitaatiksi varmasti pitkästä keskustelusta, etkä kritisoinut sitä, oletan, että olet ainakin jossain määrin samaa mieltä. Minäkin olen tuon kanssa aivan samaa mieltä, puhuttiin sitten piirtämisestä, kirjoittamisesta tai mistä tahansa muusta taiteenlajista.

    Mieleeni tuli vain kysyä, että miten tämä mielestäsi suhteutuu ns. kulttuuriseen appropriaatioon? Itsehän ajattelisin, että jos vaikka valkoinen kirjailija kirjoittaa teoksiinsa etnisiä vähemmistöjä (positiivisissa tai neutraaleissa yhteyksissä) se on kunnioittamista, mutta viime vuosina vihaiset edistysmieliset ovat enenevissä määrin ruvenneet väittämään, että se on juuri nimenomaan haltuunottamista.

  2. jii Ivaneva Kirjoittaa:

    Luontokulttuuri käsite nimenomaan purkaa tuon luonnon ja kulttuuriympäristön välistä raja-aitaa: eikö koira ole tavallaan onnistunut erinomaisesti luomaan suhteen ihmiseen, jossa se hyötyy ravinnon ja suojan muodossa olennaisesti toisesta lajista? Just tossa Raevaaran kirjassa käsitellään sitä, millaista mukautumista koiran on pitänyt läpikäydä päästäkseen juuri tämäntyyppiseen kumppanuuslajisuhteeseen.

    Apropriaatiossa on kyse paljon sävystä: tehdäänkö laina tai viittaus kunnioittaen ja toisen kulttuurin edustajaa kuunnellen VAI toista kulttuuria vääristellen ja siitä hyötymään pyrkien. Myös vähemmistöt ja pienet kulttuuriryhmät ovat tässä helposti altavastaajan asemassa jos jokin Disneyn kaltainen massakulttuurin tuottaja päättää ”puhua niiden päälle”.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus