Meille pääsiäismunia, muille pakkokäännytyksiä

10.04.2017 - 7:13 / jii Ivaneva.


maahanmuutto pieniUlkoasiainministeriön Afganistania koskeva matkustustiedote tämän linkin takana.

Hyvin viime viikon tapahtumia kiteyttävä artikkeli, linkin takana: Suomen pakkopalautukset ovat kuoleman politiikkaa.

maahanmuutto 2maahanmuutto 3maahanmuutto 5Perinteinen Suomen alueen monikulttuurisuus, romanit ja saamelaiset, tataarit ja suomenruotsalaiset koitetaan häivyttää tämän hehkutuksen alle.

Suomi tai Eurooppa eivät ole koskaan olleet vauraita itsessään, ne ovat ottaneet kulutusyhteiskuntaan vaadittavan halvan resurssin etelästä ja idästä. Nyt jos joku ei-valkoinen ei-eurooppalainen olisi saamassa meiltä jotain takaisin, niin jengi panikoi ja vaatii rajoja kiinni ja Linnake-Euroopan perustamista. Käytännössä siis maailmanlaajuista rotuerottelua.

”Suuri osa maailman pakolaisista, noin 41 miljoonaa, asuu kotimaansa rajojen sisäpuolella. Kehitysmaat  vastaanottavat eniten kotimaastaan paenneita pakolaisia. Väkilukuun suhteutettuna pakolaisia on eniten Libanonissa, 183 ihmistä tuhatta asukasta kohti. Lukumäärällisesti eniten pakolaisia on puolestaan Turkissa, arviolta 2,5 miljoonaa vuoden 2015 lopussa.” Lähde täällä (Suomen pakolaisapu).

Myös ilmastokriisi on teollisten maiden auheuttama ja se on puolestaan taustalla esim Syyrian sodassa, jota edelsi monivuotinen kuivuus. Eurooppa on aiheuttanut etelän muuttumisen asuinkelvottomaksi, eikä ole nyt valmis auttamaan sieltä tulevia ihmisiä, vaan haluaa eristää heidät aavikoksi muuttuvalle alueelle kuolemaan.

Missä on meidän kyky ottaa vastuuta teoistamme?

Kategoria: Anarkismi, Uutiskatsaus, Yleinen.



8 vastausta - “Meille pääsiäismunia, muille pakkokäännytyksiä”

  1. zxc Kirjoittaa:

    Olen lähettämässä tänä vappuna anarkistisia postikortteja. Idea postikorteissa on sivistää vapun historiasta, mutta myös quueranarkismista ja kaikenlaisesta valtiokritiikistä. Löytyykö sinulta jotakin aiheeseen sopivaa kuvaa, jonka haluaisit antaa tähän tarkoitukseen?

  2. jii Ivaneva Kirjoittaa:

    Mitä vaan kuvia täältä blogista saa ainakin käyttää! Jos haluat jotain tietynlaista niin neuvotellaan jos ehtisin vielä piirtää 🙂

  3. zxc Kirjoittaa:

    Ei tarvitse minun takiani piirtää mitään, mutta ajattelin, jos olisit piirtänyt jo aikaisemmin aiheeseen sopivan kuvan. Lähden siis selaamaan blogiasi.

  4. yyyt Kirjoittaa:

    ”Suomi tai Eurooppa eivät ole koskaan olleet vauraita itsessään, ne ovat ottaneet kulutusyhteiskuntaan vaadittavan halvan resurssin etelästä ja idästä.”

    Eurooppa on ollut paljon Afrikkaa vauraampi vähintään Rooman valtakunnan ajoista alkaen, tosin toki BKT-estimaatit näiltä ajoilta on epävarmoja. Varmaa sen sijaan on, että 1500-luvulta alkaen Euroopan talouskasvu alkoi kiihtyä, kun taas Kiinan, Afrikan ja Lähi-idän taloudet lähinnä taantuivat. Tämä kehitys tunnetaan taloushistoriassa nimellä great divergence.
    kts. esim. tämä kuva, jossa on Maddisonin luvut 1500-luvulta alkaen https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Divergence#/media ./File:Maddison_GDP_per_capita_1500-1950.svg Kuten kuvasta voi nähdä, Britannian talouskasvu oli kauan ennen siirtomaa-aikaa täysin eri luokkaa kuin esim. Kiinan. Tällä talouskasvulla ei ollut mitään tekemistä etelän tai idän resurssien kanssa. Taloushistorian konsensus on tietääkseni, että euroopan talouskasvu liittyi ennen kaikkea alhaiset transaktiokustannukset mahdollistaneihin instituutioihin, jotka olivat vahvimpia Britanniassa.

    Jos taas ajatellaan Suomeea, niin täällä talouskasvu oli ennen teollistumista puuteollisuuden ja maatalouden varassa, ei siis esim. idässä tai etelässä sijainneiden siirtomaiden. Teollistumiseen liittynyt talouskasvu taas perustui eurooppalaisten innovaatioiden hyödyntämiseen. Suomen varsinainen muuttuminen aidosti teolliseksi yhteiskunnaksi taas tapahtui toisen maailman sodan jälkeen, jolloin resurssien virta oli sotakorvausten muodossa Suomesta pois itään (tosin ok, myönnän että tämän jälkeen neuvostokaupan ehdot oli tyypillisesti edulliset Suomelle, mutta sitä on aika vaikea pitää minään siirtomaan hyväksikäyttönä).

  5. jii Ivaneva Kirjoittaa:

    Kiitos kommentista: BKT:han ei kerro mitään, jos resurssit otetaan resurssirikkaasta maasta pakolla tai alihintaan.

  6. yyyt Kirjoittaa:

    Kiitos itsellesi vastauksesta. En tosin ole varma selitinkö oikein selkeästi mitä ajoin takaa: Euroopan valtiot eivät ennen 1800-lukua olleet todellisia siirtomaavaltoja, eivät varsinkaan 1500-luvulla. Niinpä Euroopan varhainen taloudellinen menestys ei voi johtua muualta riistetyistä resursseista.

    Lisäksi muutenkin taloushistorian konsensus on, että siirtomaiden taloudellinen merkitys siirtomaaisännille oli vähäinen, ja ne joissain tapauksissa aiheuttivat enenmmän kuluja kuin tuloja.

    Euroopan talouskasvua 1700-luvun lopulta alkaen on tutkittu paljon, ja sen syinä pidetään esim. (eurooppalaisten itsensä) tekemiä teknisiä innovaatioita sekä (eurooppalaisten itsensä muodostamia) poliittisia ja taloudellisia instituutioita, ei siis niinkään muualta ryöstettyjä resursseja.

  7. jii Ivaneva Kirjoittaa:

    ”Tykit, taudit ja teräs” on joskus kiteytetty lännen ylivalta-aseman avaimiksi. 1500-1700 luvuista on hetkinen aikaa. Konsensus lienee myös siitä, että nykyisen kaltainen kulutusyhteiskunta toimii siten, että etelästä ja idästä otetaan halpa työvoima ja materiaaliset resurssit alihintaan?

  8. yyyt Kirjoittaa:

    Jos ajatellaan ajanjaksoa 1950-2017 niin sen ensimmäisellä puoliskolla idän tai etelän halpa työvoima ei voinut liittyä länsimaiden elintasoon. Nykyinen globalisaatio ja tuotannon siirtäminen muualle käynnistyi vasta rahtikustannusten laskiessa (esim. laivojen kontit yleistyi vasta 1980-luvulla, myös 1950-luvulla massahyödykkeiden lentorahtaaminen ei tullut lainkaan kysymykseen toisin kuin nykyään) 1980-luvulta alkaen.

    Vuonna 1980-länsimaisilla talouksissa meni jo erittäin hyvin kaikilla mittareilla. Senkään jälkeen en näe että halpa työvoima olisi ollut lainkaan ratkaisevaa kulutusyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta. Esim. 1990-luvun talouskasvua selitetään yleensä tietojärjestelmien kehittymisellä eikä niinkään ulkoistamisen mahdollistamalla erikoistumisella. Muutenkin taloudellinen hyvinvointi länsimaissa on seurannut työn tuottavuuden kasvua (siis länsimaissa olevan työn).

    Lisäksi mulle ei ole heti ilmeistä että idästä tai etelästä pääsääntöisesti ostettaisiin mitään alihintaan. Raaka-ainemarkkinat on tänä päivänä globaaleja: jos joku tarjoaa etelän myyjälle alihintaa hän voi yleisesti ottaen myydä jollekin muulle. 1800-luvulla oli hetkittäin toisin, mutta nykyään mikään länsimaa ei pidä tapanaan takavarikoida kehitysmaiden raaka-aineita aseella uhaten. Työvoiman osalta on totta, että vaikka Bangladeshin tekstiilityöntekijöiden palkat on naurettavat suhteessa lopputuotteen hintaan. Toisaalta suhteessa bangladeshilaisen omavaraisviljelijän keskiansioon ne palkat on ihan ok, ja työntekijöitä ei yleisesti ottaen pidetä pakolla töissä. Tosin en pidä lainkaan mahdottomana että palkat eri syistä on aidosti markkinahintaa alempia, mutta en näe että länsimainen kulutuskapitalismi olisi rakennettu sen varaan.

    Materiaalisten resurssien osalta esim. öljy on OPEC:n kartellin takia perinteisesti ostettu ylihintaan. En heti keksi mitä resursseja tarkoitat tässä?

    toki lännen sotilaallinen ylivalta ja sen myötä kolonialismi oli mahdollista tykkien, tautien ja teräksen takia, mutta tää sotilaallinen dominanssi ei itsestään selvästi kääntynyt taloudelliseksi menestykseksi vaan pääasiassa siirtomaaseikkailut tuotti tappiota.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus